Sunnuntaita! Vaikka olinkin töissä lauantaina niin tämä viikonloppu on ollut tosi kiva! Sukulaiset lahden toisen puolen tulivat käymään ja meillä olikin sitten taas dineri mummolassa suuremmalla porukalla. Oli niin hyvää ruokaa ja mukavaa, noista hetkistä mä tykkään. Sukulaiset lähteekin tänään takaisin Ruotsin maisemiin ja taas elämä palautuu takasin samaan rutiiniin. Harmittaa, kun mun tossissaan piti ottaa kamera mukaan sinne ja ottaa vähän kuvia, mutta unohdin sitten aamulla kauheassa kiireessä sen ja en sitten jaksanut enää töistä tullessa poiketa kotona. Olisihan tietysti voinut kännykällä napsia pari otosta mutta mulla oli ihan hirveä nälkä ja hyökkäsin vaan samantien ruuan kimppuun ja tajusin lautasen tyhjäksi nuolemisen jälkeen, että aijoo niitä kuvia. Olin siis Icco Citymarketissa pe-la liikuntapäivillä vähän pelleilemässä lasten kanssa ja mittailemassa puristusvoimaa asiakkailta. Muuten viikko on mennyt täysin normaalisti ei mitään erikoista sitä samaa, pyörästä ei mitään uutta olen niin umpikujassa kuin vain voi olla. Mutta kuvituksena vähän eilisen reeneistä ja tän päivän leppoisasta relailu aamusta.
Mä oon nyt kun olen töissä ollut niin ymmärtänyt/tajunnut, että tää on oikeesti sellaista mitä haluan tehdä. Kaikki nuo testaukset, ihmisten kanssa toimiminen, erityisesti lasten, hyvinvoinnin edistäminen. Tuo lasten kanssa toimiminen yllätti minut itseni suuresti, koska olen aina luullut, että en tule toimee muuta kuin sukulaisten lasten kanssa, mutta olin väärässä. Ajattelin myös aina juurikin näin, että ärsyttäviä kakaroita, jotka vaan rääkyy ja kiukuttelee, mutta ei vitsi, että olin väärässä. Toki on niitäkin, jotka kyseistä rasittavuutta harrastavat mutta se on niin hienoa nähdä kun lapset juoksevat innostuneina kokeilemassa uusia asioita ja kun saa oikein yllättyä miten hyvin nuorimmatkin tekevät käsketyt tehtävät. Tulevaisuudessa näkisin itseni todellakin töissä lasten parissa mahdollisesti.
Haku on nyt ajankohtainen asia. Mulla lähtee juurikin näillä tunneilla haku ammattikorkeakouluihin sisään ja en voisi olla onnellisempi päätöksistäni mihin kouluihin hain. Olin vielä viikko sitten sillä kannalla, että Fysioterapia on se ykkösjuttu mutta tänään palasin takaisin siihen vanhaan ykkösvalintaan minkä kannalla olin heti alusta asti ja se tuntuu niin oikealta. Eli haku lähti Vierumäelle liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmaan, eli toivottavasti pääsen opiskelemaan liikunnanohjaajaksi. :)) Tosiaan mun tarvitsi toiseksi laittaa Rovaniemen liikunnanohjaajan koulutus, kun tota ei vaan löydy muualta kuin Kajaanista, Rovaniemeltä ja Vierumäeltä.
TREENEISTÄ. Elikkäs eilen oli vuorossa 1 h spinni ja 1 h kuntopiiri. Kuntopiiri kävi näin (kts. yllä oleva kuva) toisessa päässä oli matot, painot (15kg helikopterit, 10kg, 16kg kyljet), penkit (dipit) ja tangot (hiihtohypyt tangon kanssa) ja toisessa päässä ei mitään. Eli ekana liikkeenä meillä oli perus punnerrukset, liikkeitä tehtiin 10 kpl kerralla, jonka jälkeen juostiin salin toiseen päähän ja takaisin. Toisena vatsat samaan tyyliin, selät, tankohypyt, helikopterit, kyljet, dipit. Tota siis tehtiin tunti, tunti juostiin edestakasin tota salia ja alas maahan ja maasta ylös jatkuvasti. Tossa tulee sitä sprinttinopeuttakin, kun maasta pyritään nousemaan mahdollisimman nopeasti ylös ja juoksemaan. Juoksu pitäisi olla sellasta tasasta vauhtia, ei liian hidasta, eikä liian nopeaa. Meillä toi ei ehkä ihan ollut kondiksessa, kun molemmat vaan paino sata lasissa. Täytyy sanoa, että olin kyllä todella poikki, kun pääsin kotiin, no ei ihme kun alla on pitkä treeniviikko ei lainkaan vapaapäiviä ja vielä työpäivä samasena päivänä. Treeneistä tällä viikolla muuten, en ihan tosissaan muista mitä oon tehnyt. Juossut ja polkenut oon taas aika paljon ja yrittänyt keskittyä tohon yläkropan ja keskikropan voiman lisäämiseen.
Eilen kun lähdettiin hallilta kotiin (oltiin klo 22:59 autossa ja halli menee kiinni klo 23:00 :Dsäntilliset). Päätettiin sitten vähän kierrellä (grooven siivittämänä) ja päädyttiin tielle joka oli aivan sumun peitossa hyvä kun eteensä näki. Siksi tuo yllä oleva kuva, joka ei todellakaan kuvaa hyvin sitä eilistä sumua. Oli äärettömän aavemaista ja tietysti ajettiin umpikujaan johtavalle tielle ja peruutettiin mukava peltotie takaisin. Oli siinä taas yksi seikkailu.
Tänään heräsin jo 9:20 ja sen jälkeen makailinkin vaan sängyssä kattellen tv:tä (X-games), kunnes ruottalaiset päättivät poiketa. Meikä pomppas kun seipään nieleenä ylös ja jotkut vaatteet päälle, panta päähän, peitto vaan sängyn päälle ja tyynyjä päälle, ei kukaan mitään huomaa. Juu eipä. No hyvin siitäkin selvittiin, on se kumma kun yleensä olen aina myöhässä ja kaikki menee viime tinkaan niin tälläsissä tilanteissa toimin ihan miettimättä kauheeta vauhtia. Hmm mikä kumma siinäkin on. Mutta mulla ei kyllä ole enään mitään järkevää asiaa, nämäkin asiat mitä tähän höpötin niin olivat aika turhia, joten ehkä on parempi lopetella. Aurinkoista sunnuntaita kaikille!! (mä lähen kauppaan ja kävelylenkille)
see you -S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti