i've loved and i've lost

Mun päiväni alkoi uinnilla. Heti alkuun täytyy myöntää, että mun motivaatio/kiinnostus oli täysin nollassa. Mä en tiedä miks nyt lähiaikoina ei ole tuo uinti maistunut. No tää on varmaan vaan jokin vaihe taas. Kyllä se uinti  sitten loppua kohden alkoi sujua ja oli kivaakin. Olen huomannut myös uinnissa saman, lämpeän tosi hitaasti. Ensimmäiset muutamat sadat metrit on ihan tuskaa, siis eka 50 m on kuin vaan lentäisi sitten alkaa kädet painaa. En tiiä miksi se menee nykyään noin, mutta aina kuitenkin loppua kohden uinti taas sujuu ja käsiä ei hapota. Tänään keskityin enemmän tekniikkaan ja rauhallisuuteen. Siihen järjen juoksun puoleen. Mulla ei ole ihan hanskassa tuo rauhallinen uinti ja oikean rytmin löytäminen. Varsinkin nyt kun ei ole niin useasti käynyt uimassa. Joten tosiaan tein vähän hengitysharjoituksia ja "kuivaharjoittelua" altaassa. Tekniikka puolta oli myös kylkipotkut ja peruspotkut. 

Uimisen jälkeen ajelin suoraan mummon luo nauttimaan hyvästä ruuasta ja hakemaan meidän Mikken kotiin. Mikke oli hoidossa nyt viikon siellä kun en olisi, joka ilta yksinkertaisesti ehtinyt lenkittämään jätkää, mutta poitsu oli 6 tähden täyshoidossa niin luulen, että ei edes tullut ikävä kotiin. 

 

En olekaan luultavasti laitellut tänne kuvia mun maasturista. Siinä se Treksu komeilee. Kaikinpuolin hyvä pyörä ollut. Tolla mentiin viime kesän kisatkin. Nuo heijastimet tekee mut hulluksi. En ole blondi, enkä tyhmä mutta mä vaan en saanut niitä väännettyä irti kun yritin. Haluan ne hittoon tosta, jalkaa siinä ei enää olekaan ollut pitkään aikaan kun päätin, että se vaan on tiellä eikä se muutenkaan kuulu maasturiin. Lukkopolkimetkin löytyy! Renkaat on edelleen nuo bontragerin alkuperäset.

NONIIN. Päästään siihen asiaan. Tilitykseen. Tää pyörän hankinta ei todellakaan ole ollut mikään kiva kokemus. Ei tosiaan. Pelkkää pettymystä ja turhaa yrittämistä. Mä olen tehnyt kaikkeni sen eteen, että saisin sen pyörän. Olen nyt jopa totuttanut itseni ajatukseen, että mulla ois cervelo ja oikeastaan se ei enää edes kauhistuta mua. Mä jopa pidän tosta pyörästä. Siis mun ykkönen ois ja edellen on Felt ja Feltin b16 naistenmalli, mutta kun se ei käy 650 kiekkojensa takia. Olen siis ymmärtänyt, että ny tarvitsee alkaa hyväksymään muutkin pyörät jos jonkin haluan oikeasti. No niin mä olen tehnyt, oon käyny varmaan jo kaikki pyörämerkit läpi, cannondale, trek, cervelo, fuji, specialized... Yks juttu mikä mua raivostuttaa suunnattomasti on se, että musta tuntuu et nämä kaikki kauppiaat ei todellakaan ota mua tosissaan ja voi ladella mitä vaan viisauksia kun en kuitenkaan mitään ymmärrä. No en ymmärräkään ja luulen tehneeni sen selväksi monelle, kyllähän mä noi perusjutut tiiän mutta jotkut pirun hienonnimiset osasarjat ja vempaimet, huh huh luulis siitä ymmärtävän kun mä sanon, että "ei mulla ole mitään ennestään" mitään kiekkoja sun muita.  Mulle on jo monta kertaa käynyt niin, että liikkeestä on sanottu, että juu ollaan yhteydessä, ilmottelen sitten, soittelen maahantuojalle ja ilmottelen myöhemmin eikä mitään kuulu. Okei, voihan sen unohtaakin ilmottaa mutta olen sentään maksava asiakas ja potentiaalinen asiakas. Mua oikeasti kiinnostaisi ostaa se pyörä. Se lähemmäs 2000 € pyörä. Ei mikään pieni investointi niin luulisi nyt ymmärtävän, että tämä likka on tosissaan prkl. Viimeisimpänä on tämä Cervelo, p2 tai p3 kai se halvempa, enhä mä edes tiiä kumpi se on. No yli 2000€ menee ja se ei mun budjetille sovi, niin katsotaan nyt mitä käy. Mutta tälläinen ajattelin nyt vähän perusteellisemmin selostaa tilannetta, mistä aina täällä blogissa poraan.

Loppukevennykset (jonkunlaiset:D)

That's my future.

see you -S